«

touko 04

Pikalaina on uudenmallinen rahoitusmalli kulutusluottojen rinnalle

Erilaiset rahoitusvaihtoehdot muokkaavat lainamarkkinoita

Yhteiskunnan luotttomyönteisyys on yhdessä luottojen tarjonnan sääntelyn purkamisen kanssa luonut kysyntää ja sitä kautta otolliset olosuhteet tarjota rahoitusta monipuolisine vaihtoehtoineen. Luottomarkkinoille on tullut luottokysynnän kasvun ja luottojen tarjonnan mahdollistumisen myötä uusia toimijoita. Ensimmäiseksi markkinoille tulivat perinteisten kivijalkapankkien ohelle kotimaiset ja ulkomaiset rahoitusyhtiöt. Myös luottotuotteet ovat tässä kehityksessä monipuolistuneet. Kehitys jatkuu alati nopeutuvalla tahdilla digitalisaation siivittämänä.

Pankkien velkakirjaluottojen oheen tulivat aluksi luottokortit, osamaksurahoitus ja erilaiset jatkuvat luotot. Luottojen korkovaihtoehdot ovat monipuolistuneet. Vaihtoehtoja ovat muun muassa erilaiset viitekorot, kiinteä korko ja korkokatto. Pikalaina toiminta eli pikavippaaminen – alkoi tekstiviestilainoista ja on sittemmin siirtynyt internetpohjaisiin ja mobiilisovelluksiin. Vertaislainojen kautta vähittäissijoittajat voivat päästä mukaan luotonantotoimintaan. Sähköiset kanavat luottojen myöntämisessä ovat arkipäivää.

Finanssipalvelut elävät paraikaa murroskautta digitalisoitumisen muodossa. Luotonantajat suuntaavat palveluitaan enenevissä määrin internet- ja mobiilipalveluihin. Yhä useampia asiakasneuvotteluita hoidetaan konttorikäyntien sijasta videoneuvotteluina. Niin luotonantajien kuin asiakkaiden ulottuvilla olevan tiedon määrä on kasvanut ja tiedonsaanti helpottunut erityisesti yhteiskunnan perusrekistereiden sähköistämisen ja sosiaalisen median ansiosta. Jopa kiinteistökauppa lainhuudon ja kiinnitysten hakemisineen voidaan hoitaa sähköisesti. Vastaavaa järjestelmää suunnitellaan myös asunto-osakkeille. Joukkorahoitus ja vertaislainat ovat esimerkkejä digitalisaation pohjalta nousseista uusista markkinatoimijoista ja rahoituskanavista.

Joka toisella suomalaisella on velkaa

Luottojen yleisyydestä ja arkipäiväisyydestä kertoo se, että hieman yli joka toisella kaikista suomalaisista on jotakin luottoa. Lapsiperheet ovat tilastojen valossa kaikista ahkerimpia luotonottajia. Heistä jopa noin 80 prosentilla on jonkin tyyppistä luottoa.

Suomalaisilla luottomarkkinoilla kotitaloudet ovat keskeinen luotonsaajasektori. Suomessa toimivien luottolaitosten antolainauksesta peräti noin 45-prosenttia on kotitalouksille myönnettyjä luottoja.

Rahamääränä kotitalouksille myönnettyjä luottoja on yhteensä noin 124 miljardia euroa. Luottolaitosten myöntämistä kotitalousluotoista suurin osa on asuntoluottoja – noin 92 miljardia euroa. Kulutusluottoja on reilu 16 miljardia euroa, opintolainoja reilu 2 miljardia euroa ja muita kotitalousluottoja vajaa 13 miljardia euroa. Muihin kotitalousluottoihin sisältyvät esimerkiksi sijoitusluotot ja elinkeinotoimintaa varten otetut luotot. Kuluttajamarkkinoita dominoivat luottokannan euromäärillä mitattuna luottolaitokset: luottolaitostoiminnan ulkopuolisten luotonantajien myöntämien luottojen luottokanta on vain noin kaksi miljardia euroa. Tämä merkitsee, että vain noin kaksi prosenttia kotitaluoksille suunnatusta luotonannosta on Finanssivalvonnan ja EKP:n valvonnan ulkopuolella.

Kulutusluotot kasvattavat suosiota

Vajaalla 40 prosentilla suomalaisista on jotain kulutusluottoa. Yhteensä tästä muodostuu noin 16 miljardin kulutusluottokanta. Kulutusluottona pidetään kotitalouksille kulutustavaroiden ja palveluiden hankkimiseksi myönnettyjä lainoja sekä luottokortin käyttöä maksuihin. Ylivoimaisesti suurimman osan, noin 90 prosentin osuuden, kulutusluotoista myöntävät talletuspankit. Noin kolmasosa kulutusluotoista on tili- ja korttiluottoja, jotka tavallisimmin ovat vakuudettomia. Tyypillisimmin kulutusluotot ovat vakuudettomia: yli puolet kulutusluottokannasta muodostuu vakuudettomista luotoista.

Pienlainat, joita myös pikaluotoiksi, pikalainaksi tai pikavipeiksi kutsutaan, muodostavat varsin pienen osuuden kulutusluottokannasta. Vuoden 2015 lopussa pienlainakanta oli noin 119 miljoonaa euroa, mikä tekee vain noin 0,7 prosenttia kaikista kulutusluotoista. Kesällä 2013 voimaan tullut lakimuutos asetti pienlainojen koroille ja kuluille merkittäviä rajoituksia. Siksi monet pienlainayritykset joko lopettivat toimintansa, laajensivat toimintaansa myös muuhun luotonantoon tai muuttivat toimintatapojansa muilla tavoin.

Siitä huolimatta että pienlainojen osuus myönnetyistä kulutusluotoista on varsin pieni, kyseennä on ongelmalliseksi osoittautunut luottotyyppi. Pikalainaan liittyvät velkomustuomiot muodostavat merkittävän osuuden kaikista velkomustuomioista huolimatta siitä, että pikaluottojen osuus koko luottokannasta on vähäinen.

Muita luottotyyppejä

Vertaislainat ovat luottomarkkinoilla verrattain uusi ilmiö. Vertaislayritykset välittävät rahoitusta yksittäisiltä henkilöiltä luotonsaajille tarjoamalla näiden käyttöön sähköisen palvelualustan ja hoitamalla luottojen hallinnointia lainanantajien puolesta. Vertaislainoista ei ole tällä hetkellä saatavissa muuta kuluttajaluotonantoa vastaavia tilastotietoja, mutta yleisellä tasolla mediassa on todettu, että vertaislainojen suosio on kasvanut kiihtyvällä tahdilla, vaikka kokonaisuuten avertaislainat muodostavat yhä verraten pienen osan suhteessa kotitalouksien kokonaisrahoituksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>